Logos Multilingual Portal

Select Language



François Duc de La Rochefoucauld (1613 - 1680) 

French classical author. His Maximes (1665, fifth enlarged edition 1678) are terse, highly polished observations on human nature, which undermine the concept of disinterested virtue and the power of the will depicted by Corneille in his plays. La Rochefoucauld substitutes a pessimistic picture of man in which subconscious self-love lies behind every action. His views reflect the changing moral climate of the later 17th century, also seen in the work of Mme de La Fayette.

ei ole tunnetta, jossa itsekkyys hallitsee yhtä vahvasti kuin rakkaudessa: on aina paljon helpompi uhrata rakastetun rauha kuin omansa
häpeäisimme useinkin hyviä töitämme, jos toiset tuntisivat niihin johtaneet syyt
kaikki ovat tarpeeksi vahvoja kestämään toisten epäonnen
liika kiire tehdä vastapalvelus on eräs kiittämättömyyden muoto
on häpeällisempää olla luottamatta ystäviin kuin tulla petetyksi
on paljon helpompaa sammuttaa ensimmäinen halu kuin tyydyttää kaikki seuraavat
pahat tekomme eivät aiheuta yhtä paljon suuttumusta ja vihamielisyyttä kuin hyvät tekomme
paras tapa tulla petetyksi on uskoa olevansa muita ovelampi
se, joka ei pysty rakastamaan, on onnettomampi kuin se, jota kukaan ei rakasta
tekopyhyys on paheen kunnianosoitus hyveelle
toisten turhamaisuudesta tekee sietämättömän se, että se haavoittaa omaamme
unohdamme helposti virheemme kun vain me itse tunnemme ne
usein teemme hyvää voidaksemme sitten rangaistuksetta tehdä pahaa
vain suurmiehillä on suuria vikoja
ystävyydessä kuten rakkaudessa olemme usein onnellisempia asioista joista emme tiedä kuin niistä jotka tiedämme